04 helmikuuta 2015

Tikkua toisen eteen!

Tulipa tuossa napattua jo heti tähän vaiheeseen vuoden ensimmäinen kunnon tauti. Viheliäinen virusflunssa, joka ei vaan anna periksi. Kuume nousi reipas kolme viikkoa sitten ja puolitoista viikkoa takaperin tuli kylkeen kurkkukipu ja köhä. No, äänettä mentiin nokka vuotaen kolme kokonaista päivää ja ei siinä oikein jaksanu mihinkään keskittyä joten puikot kouraan ja puolivaloilla läpi päivien. Nyt on ääni palautunu ja alkuviikosta sai juhlistaa ensimmäistä kivuttoman nielemisen päivää, vielä kun tästä yskästä pääsis. :) Suunta on ainakin oikea!

Onneksi lankakorin pohjalta löytyy aina jokunen kerä lankaa ja välillä on kiva päästä työstämään jämistäkin jotakin, ei pääse purkki täyttymään liikaa. Tällä kertaa puikoille nousi kauan sopivaa projektia odotellut papukaijan jämä ja samalla pääsi noista useista valkoisista pikkunyttyröistä eroon. Keskilapasta varten piti kuitenkin korkata tuore kerä valkoista veikkaa, mutta eipä siitä montaa metriä tuohon mennyt joten sovitaan että käytin siitä kerältä jämän pois jo etukäteen. ;) Papukaijaraitaiset on ihan tavallisella kiilapeukalollisen lapasen ohjeella, esimerkiksi yhteishyvä tarjoaa tähän ohjeen, parilapanen keskiosaksi bongattu myös yhteishyvän sivuilta (tosin Novitalla on täsmälleen sama perusohje sivuillaan myös). 



Nämä pikkuystävät on alotettu jo aikaa sitten, mutta selkäviipaleet oli jotenki ylivoimaisen raskaita ommella kyljistä kiinni. Tässä ne nyt viimein, ensimmäiset siilisukat. Varsi on Novitan Viiviä, lapa ruskeaa seiskaveikkaa ja selkä on jotain kaverilta saatua karvattia. :) Ehkä näitä vois vielä tehdä useammat, kun sais vaan inspiksen sit ommella samantien umpeen saakka.. 


Lisäksi flunssan kourissa tuhosin fluormanian hyvin pienet jäänteet lasten sukkiin, kaverina seiskaveikan maastolankaa. Eka hieman pelkäsin tuota yhdistelmää mutta siinä sitten kun aikansa työsti niin alkoi ne ihan hyvältä näyttää. :)


Nyt jotenkin sitten jäi puikot autioiksi, ehkä tässä vois jotain ystävänpäivätervehdystä alkaa massatuottamaan ja laitella sit kaikille kavereille vaikka heijastinsydämet tai minivillikset tai jotain kortin mukana.. Saapa nähdä, tässä vaiheessa kun töissä käy päivällä niin on kuitenkin sen verran vielä voimat pois että loppu päivä menee ihan koomassa, ihme jos jotain järkevää saa tehdyksi. Ehkäpä se elämä voittaa ja saa taas kaikki useat tikkusetit käyttöön! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti