Joulun laittoa

Sain jouluverhot vaihdettua jo peräti ennen joulukuun alkua ja iskipä oikein tehopuuska ja lyhensin ne samalla paremman mittaisiksi (valmis metrikappa). Ylijäämästä halusin jotain jouluisaa tekstiiliä muualle käyttöön, joten ompelin vihreiden tähtityynynliinojen talvisiksi korvaajiksi tällaiset. Vieläkin ylijäämää jäi, joten siitä puuhasin sitten seuraavan, joululahjapussin; 

Tämä eritoten oli oikein pikapikatyö, suristelin saumurilla neulaamatta ja huolittelematta sen suuremmin pohjan sekä reunasaumat ja sitten tein pienet viisteet pohjaan (joka siis jäi hyvin kapeaksi mutta väliäkös sen). Saanpahan lisää tontunkuvia esille! 

Asensin myös kamalasti jouluvaloja, vaikkei mies niistä niin perusta. Pitelen niitä sitten aina silloin tällöin päällä hämärinä aamuina kun mies on töissä ja minä vasta menossa iltavuoroon.. 

Hankin myös minikuusen. Tämmöisen, jota en voi tappaa (kehitystä! Montakohan kuusireppanaa piti onnistua tappamaan ennenkö tajusin että pakko se on muovisella mennä..). Eikä ollut edes iso hankinta, olisko ollu 8€ Lidlissä ja siinä oli vielä koristeetkin mukana. Halusin kuitenkin jotain pelkistettyä tähän tavarapaljouteen, joten koristeista kiinni pääsi vain yksi kultatähtönen. Tältä se nyt näyttää:

Kutsuin työkaverini pikkujouluilemaan meille, ja tokihan kaiken on oltava sitä varten tiptop. Ah, ihanaa kun on syy päästä laittamaan niin itseään kuin kämppääkin! Töihin kun ei kannata kauheasti laittautua, kaikki valuu hikinoroina tai pakkastyöskentelystä sulatellessa joka tapauksessa pitkin naamaa ennemmin tai myöhemmin. 

Joulua kohden..

* Marraskuun 19. päivä: Joulu lähestyy huimaa vauhtia ja lahjaideoita pitäisi alkaa jo toteuttaa yhä kiihtyvällä tahdilla. Onneksi jotain käryä on, mutta toisaalta paljon on sellaista mistä ei vielä yhtään tiedä että mitä kenellekin hankkisi. Puhuttiin, että tänä vuonna mennään pitkälti käyttötavarassa ja käsityötä kunnioittaen. Aikaisemmin mainitsin neuloneeni kouluttamilleni kesätyöntekijöille sukkia, nyt näkyvät sitten niiden kolmen vielä töihin jääneenkin sukat. Lisäksi halusin muistaa myymäläpäällikköämme villasukin ja kustomoidulla juomapullolla (epätoivoisesti kun yrittää syödä terveellisemmin mutta useammin kädessä on kola- tai energiajuoma kuin vesilasi/-pullo). 

Tässä ihan ensimmäisenä kuitenkin rakkaan työkaverin ja kaasonani toimineen tehonaisen pakettiin sujahtavat villasukat. Valepalmikkoa seiskaveikalla. Musta raita on Jannea. Tämän kaveriksi lahjaan liitän yksisarvis-meikkipussin ja yksisarvis-powerbankin. 

Nämä sukat päätyvät yhdelle kolmesta kesältä jääneestä. :) Huipputyyppi, toivottavasti jatkaa meillä vielä pitkään. Selvisipä tuossa taannoin myös että hän on mun Lidl-kummilapsi! Äkkiskarppaus ja jotain lisäkivaa vielä pakettiin.. tai lisäpaketti?

Meidän kesäneidin sukkapari! Olikin mukava tehdä yhdet hieman pienemmät. Ja aurinkoiset, niinkuin meidän neitokainenkin!

Ja kolmannen. Nämä siirtyivät saajalleen ensimmäisenä, kun herra lähtee armeijaan vuodenvaihteessa ja päätti työt meillä joulukuun alkuun. 

Jonkinlainen kuva paketeista. Pakkaustukusta hankittuja itsetaiteltavia muovikuutioita, nätti lahjanauna päällä, hand made -tarra ja runokortti saajan nimen lisäksi. Runot on vähän eri saajan mukaan, mutta villasukka runoja googlaillessa vastaantulleita. Reunassa menee pieni teksti sydänten välissä; Silmukka silmukalta, sinua varten. :)

Meidän ihana myymäläpäällikkö sai tällaiset. Malli on Jules ja jatkuu vielä jalkapöydänkin päällä. Olen ihan onneton silmukoija, joten työkaverini silmukoi tekstin puolestani. Oli kuulemma haastetta, kun piukkaa pakkaa olla.. :D Samaan pussiin sukelsi myös juomapullo, johon yritettiin värjätä tuloksetta Ässien logoa. Logon ääriviivat kuitenkin jäi pulloon himmeälti, joten väritin permanenttitussilla kuvan. Ohjeeksi mukaan annoin, ettei kuva kestä pesua vaan häviää kohokuvioksi. 

Hiljaisuuden syy

Meiän häät <3

Tiivistetysti; Juhlimme häitämme teemaväreinä vihreä (minun lempiväri) ja pinkki (miehen lempiväri). Lähdimme hyvin omannäköisellä ja pienimuotoisella toteutuksella. Tuolihuput olivat vuokralla, muuten aikalailla kaikki oli itsetehtyä ja -hankittua. Sisko (joka toimi myös toisena kaasona) toteutti myös taiteellista puoltaan askartelemalla pöytiin paperiruusuja, upeat drinkkilistat (4kpl, kaksi pinkkiä ja kaksi vihreää) ja asettelemalla muistopöydän edesmenneiden rakkaiden isovanhempieni muistoksi. 

Monessa kohtaa luovuus kukki, tuikkukippojen virkaa toimitti Creme Brulee -kipot, joita kaapissa oli jo valmiiksi. Photobooth-kamppeet on itse askarreltuja, keppeinä grillivartaat. Jälkeenpäin totesimme, että tekstit olisi kaikkiin saanut kirjoittaa melko paksulla mustalla tussilla että olisivat erottuneet paremmin. Paikkakyltteinä toimii puiset pyykkipojat, jotka on vakautettu pysymään paremmin pystyssä hammastikun avulla (saattoivat olla cocktailtikkujakin). 

Juhlatilamme oli Prohocin sauna (Alvar Congress Center) Strömberg Parkilla Vaasassa, Aadomus sitä vuokraa. Entinen konepajakoulu, johon on siirretty Birra-pubi ja rakennettu ylipäätään hienot edustustilat. Ruokailimme eräässä luokkahuoneessa, jonka taululle sisko rustasi Arto Juurakon runon ja piirteli rakkaudentäyteisiä kuvia. Kuulimme jälkikäteen, ettei paikassa ole aiemmin häitä järjestetty, mutta pienille (n.40 hlö) toimi oikein hienosti! Aulatilaan järjestimme "kirkkosalin" vihkimistä varten ja illanvietto siirtyi sujuvasti Birran ja saunan puolelle myöhemmin illalla. 

Hääpuku oli oikea löytö, Wishistä tilattu. Kiinakokojen suhteen olin hieman varovainen ja valitsin pykälää suuremman, mutta se ei olisi ollut tarpeen. Onneksi mielummin niin päin ja pienennytin puvun paikallisessa ompelimossa, Willa Wasassa. Loppujen lopuksikin puvun kokonaishinta jäi alle 150€. Kannatti! Pinkki-vihreän koristeen ompelin nauhoista ja sydämen muotoisesta kirkkaasta "timanttinapista" edeltävänä iltana, koska valkoinen yksistään tuntui vähän vaisulta. Yksityiskohta toimi mielestäni oikein kivasti!

Rahaa hommaan upposi lopulta yli pienen budjettimme, mutta ilta oli kaikin puolin onnistunut. Kannatti kokeilla epätavanomaista paikkaa, joka tuntui omalta. :)

Tontut ovat täällä!

Tonttuja hiiviskelee joka vuosi nurkissa ja ikkunoiden takana, mutta nyt ne ovat jo alkaneet rakentaa taloja talojen sisälle! Tonttuovia näkyy joka paikassa ja kauheasti erilaisia, eri materiaaleista ja eri taitotasoille. 

Työkaveri kysyi onnistuisko tehdä ja perehdyin asiaan. Lopulta upottauduin kartonkivarantoihini ja tein kartonkipohjalle helposti kiinnitettävän tonttukuistin. 

Tonttuovessa on kartonkisaranat ja kranssi on sukkalankaa. Oven takaa paljastuu tonttu ja joulukuusi, jonka alle voi liimailla pakettien kuvia joulun lähestyessä. Oven vieressä on naulakko, jossa on Tonttulan postilaatikko kirjeitä varten. Postilaatikon voi myös ottaa kokonaan pois jolloin naulakkoon voi laittaa vaikka tonttutakin ja -lakin tuulettumaan (nekin siitä saa kyllä irti). Koko homma on kartonkia liki alusta loppuun, postilaatikko on tehty tulitikkurasian sisäosasta. Naulakko on katkaistu taulukiinnike. Kranssin pohjana on pahvirinkula, jonka ympärille on kieputettu villasekoitelankaa. 

Ovi lähti tuomaan joulutunnelmaa työkaverin perheen iloksi. :)

Iiiiiik ihanaa! (Kässämessut!)

Ahh, kässämessut! <3 Johan tätä oli taas odotettukin. Tässä mun ostokset, näiden lisäksi mies osti vielä itselleen puukontekotarpeita ja jotakin herkkuja (juhlalimppu, lihapasteijoita ja suklaakakku messukassina sekä pari muikkukukkoa) ostettiin sitten ulos mennessä siitä ovelta. Noita zingejä oon haaveillu jo pitkään - oon vannoutunu hyvin hyvin kauan bambupuikkojen käyttöön mutta sit riskillä kokeilin zingejä (täyspitkät, nää nyt ostetut on lyhkäset) ja tykästyin. 

Novitan pisteellä hyökkäsin lankojen kimppuun, mutta osa myyntikoreista ammotti jo tyhjyyttään. Dääm. Hillitsin itseni kun lankakaappini ei nykyselläänkään mahdu menemään kiinni ja ostin vain 10 kerää! Silver dream on kotoisin Tapion kaupan kojulta. 

Olen kauan kuolannut Virkkukoukkusen tuotteita ja heti sisään tullessa silmä osui nimenomaiseen kojuun ja sieltä mukaan tarttui kaksi avainnauhaa. Vielä mä joskus sen puikkopussinkin sieltä ja kaikkee muuta ihanaa... Lisäksi listalla erityisesti tutkittavissa kojuissa oli myös Paapo, Paapii, Satuvintti, Tähtituote, Succaplokki ja Teetee. Askartelukojuilta tarttui mukaan heijastavaa nauhaa jossa on liima toisella puolella. Muuten askartelupuolella ei mitään juuri nyt koskettavaa kauheasti ollut, kun on kova neulomiskausi vaan päällä. Koruja - ah - meinasinkin ostaa, kun löysin myyjän jolta toissavuonna ostin aivan ihanat kiivi-lasicameot (Tulihelmi) mutta tällä kertaa tiskissä ei ollut mitään yhtä sykähdyttävää. 

Olimme matkassa miehen kanssa kahden, joten ei tullut kaikkia halleja edes kierrettyä mutta paljon ehti silti nähdä. Ulos mennessä vielä ostettiin muikkukukkoja pari kappaletta (en olekkaan ennen maistanut!) ja messukassillinen muuta hyvää; pasteijoita, suklaakakku ja juhlalimppu. Vinkit messukäyntiin lukaisin ennakolta Unelmallinen Elämä -blogista ja se tosiaan kannatti. Lähiparkin paikat oli jo aivan täynnä ja olisi voinut ihan hyvin ajaa suoraan etäparkkiin Linnakallioon, mutta olihan se nyt vilkaistava jos vaikka sattuisi löytyä se oman auton mentävä siitä läheltä.. 

Bloggaajille oli varattu kokoustila toisesta kerroksesta ja tiesin siitä jo ajoissa, mutta en sitten kehdannut tämän vuoden postausaktiivisuudella näyttää naamaani siinä sijainnissa ollenkaan. Kyllä mulla oli mukana myös lappu, jossa oli blogin nimi ja nimimerkki, mutta sekin pysyi visusti laukun syövereissä koko reissun.. No, ehkä sitten taas ensikerralla ja kunhan nyt saan itseäni riittämiin niskasta kiinni postaamisten kanssa.. :D

Kaikenkaikkiaan huippumessut taas kerran, kauheasti ideoita, nähtävää ja opittavaa. Nähtäväksi jää tuleeko taas käytyä vasta kahden vuoden päästä uudelleen vai joko iskee ylitsepääsemätön into heti ensi vuodelle... ;)

Heräämistä syksyyn

Jo taas aika vierii ja mitään ei mukamas valmiiksi tule. Tai tulee kyllä, mutta tämän sateen ja työryppäiden keskellä valmiiden tuotosten kuvaaminen jää laiminlyönnille. Jotenkin kun tietää että auringonpilkahdukset yhdistettynä vapaapäivään ovat harvassa ei myöskään päättely jaksa innostaa, vaikka sukkia tipuukin puikoilta tavallista tahtia. Otinpa kuitenkin hiljattain itseäni niskasta kiinni ja päättelin kaiken keskeneräisen ja repäisin ja lähdin kuvaamaan vaikkei sää suosinutkaan. Tässä siis jälleen massatuotantopostaus, jos vaikka saisi tämän blogin puolenkin sen jälkeen rullaamaan taas tasaisemmin... :D

Pikkusukkia langanlopuista. Seiskaveikkaa/vastaavia sinivalkoiset ja beessit jotain hyvinhyvin ohutta lanka, menevät ehkä nukelle. :D

Jämiä ja opettelua. Ajattelin näitä tehdessäni antaa ne työkaverille mutta pitää vielä miettiä onko ne varmasti oikean kokoiset. Voi olla, että teen vielä uudet. Jannea ja Seiskaveikkaa, takasaumassa kulkee palmikko aina tiimalasikantapäähän saakka.

7 Veljestä harmaa ja valkoinen, värikäs raitalanka on Janne Space (muistaakseni, joku lankamaailmasta saatava ja nimessä oli space!) ja oikeanpuoleiset on Silver Dreamia, superpitkä varsi joka on kuvassa taitettu. 

Nallea. Sukissa kulkee palmikko koko matkan etuosassa. Langan raidoitus piilottaa sitä, mutta halusin saada jonkun jutun sukkiin kumminkin. Palmikko erottuu kivasti lähempää katsoessa. :)

7 Veljestä, tummanharmaassa kuvio pääsee oikeuksiinsa. Lyhytvartiset piirakka-sukat.

Nämä molemmat sukat lähtivät ex-työkavereille kesän päättyessä. Tänä vuonna sain ekaa kertaa olla itse kouluttamassa alusta asti uusia työntekijöitä kesälle joten halusin heitä myös hieman muistaa. Koulutettavia oli viisi, mutta tässä vain kahden saamat sukat + yhdet varalle jääneet; loput kolme jatkoivat vielä töitä meillä. Lankana näissä Polaris ja yksivärinen seitsemän veljestä.

Kokeilen, opettelen, käytän jämälankapurkin helmiä pois. Seitsemää veljestä ja Jannea. Kokeilin yhdistää kerrosrivinousua ja broken seediä sekä testasin venäläistä kukkaraitaa. Kiilakavennukset tein poikkeuksellisesti sukan päälle, ihan jees mutta ajatus vaatii jalostamista. :D

Sukkasatoa surun keskeltä

Lähisukulaisen äkillisen sairaalaan joutumisen ja poismenon vuoksi käsitöiden terapeuttinen ja meditatiivinen vaikutus on ollut suuressa arvossa. Samalla on tuntunut että on voinut kunnioittaa edesmenneen perintöä, sillä hänkin oli käsityöihminen vaikkakin työsti langan sijaan enimmäkseen puuta ja metallia. 

Näissä tavoite oli käyttää jämiä. Olivat lojuneet pitkään koskemattomina mutta yksinkertaisen sorttisena tämä työ oli helppo heittää laukkuun mukaan sairaalaan. 

Tämäkin työ löytyi pussista keskeneräisenä, kun lanka oli loppunut kesken - vaikka uusi kerä oli haettu jo ja pakattu samaan pussiin oli inspis kateissa yhä. Nyt nekin tuli saatettua loppuun asti, sopivasti kesäksi valmiiksi.

Tämä kerä on kotoisin Kässämessuilta Tampereelta toissavuodelta. Mulla joskus oli tämän sävyiset sukat, siis silloin kun olin ihan pieni. Malliksi valikoitui yksinkertainen pitsimalli Kardemumman talosta löydettynä, ohje oli muistaakseni nimellä vadelmaiset. 

Näiden idea itseasiassa lähti muistotilaisuudessa kohdatun pikkuserkun ansiosta, hän kertoi olevansa sukkafani ja erityisesti pinkin ystävä. Häntä silmälläpitäen tikuttelin kahdet pinkit kuplat käänteisin värein. 

Broken seeds. Jotenkin tämä malli on mieltärauhoittava, vaikka yksinkertainen. Hempeä lila lanka pääsee oikeuksiinsa valkoisen kaverina.

Niina Laitisen Rim Socks. Yksinkertaista, mutta näyttävää. Pelkäsin hieman mitä näistä tulee kun toisena lankana oli kirjava Polkka, mutta ihan kiva lopputulos. Livenä parempi kuin kuvassa. 

Jämäset. Lempisukkani ovat kauan sitten tehdyt jämikset, joissa tavoite oli vain kuluttaa lankaa pois ja kokeilla eri tekniikoita. Näissä ajatus on hyvin sama, vaikka eivät kyllä lemppareita haasta. Monta keränloppua näihinkin upposi ja lopputulos on kotokutoinen ja symppis.

Kaikki edellämainitut toisena olevia Niitty-langasta neulottuja sukkia lukuunottamatta on seitsemää veljestä, jota pääasiassa työstän. Näissä tarkoitus oli jälleen jämien hyödyntäminen, varsi on hirmupehmeää teddyä ja terä nallesta.

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä jämävauvasukkia, ensimmäisissä käytetty pinkkejä jämiä kuplasukista ja raidoituksessa rim sockseista jäänyttä polkkaa, junasukissa jokin harmaa 7v joka jopa loppui ja toisen sukan kärki on hieman eri sävyinen.. Viimeisissä hyödynnetty sininen lanka viimeisiään myöten. 

Herkullinen alkuvuosi

Kevättä ilmassa näiden yllärilumisateidenkin keskellä (eikö se ole jo tälle talvelle todettu ettei tästä talvea saada, luopuis ny ja siirrytään mielummin kevääseen suosista). 
Aurinkoisempien päivien myötä syttyi kaipuu kauniiden eväiden ääreen, tässä listamuotoisena osa aikaansaannoksista: 

Salmiakki-seeprakakku. Nam! Sattui kaapissa olemaan apteekin salmiakki mixeriä, nyt sekin pääsi loistavaan käyttöön. Samalla tuli testattua pinnan kuviointia. :) Alla vielä samasta kakusta leikkauskuva.

Samoilla kemuilla tuli kokeiltua myös Tupperwaren silikonista heräteostosta, joka ilmeni loistavaksi tällaisiin suupala-kokoisiin pikkupiiraisiin. Pohjan kanssa huijasin hieman - valmistaikina Myllyn parhaalta - mutta hyvää tuli ja koko oli juuri sopiva napostelupalaksi! Täytteenä on kinkkua ja paprikaa. 

Aloimme marraskuussa viime vuonna harrastaa pariskuntaillallisia työkaverin ja hänen siippansa kanssa. Homman idea on vähän kuin neljän tähden illallisesta, mutta mitään emme arvostele. Vuorokuukausin kumpikin pariskunta valmistaa kolmen ruokalajin illallisen ja sitä sitten nautitaan yhdessä. Alkupalan, pääruuan ja jälkkärin ei tarvitse olla teemallisia, vaikka vain ihan tavallista kotiruokaa, toki halutessaan voi loihtia vaikka mitä. :) Helmikuu oli minun ja siippani vuoro laittaa ruokaa ja työkaverini puoliskoineen sai astella valmiiseen pöytään. Aioin ottaa kuvat kaikista ruokalajeista mutta ne katosivat parempiin suihin ennenkö kamera ehti esille. Tässä kumminkin alkuruokakuva: 

Illan menu oli jotakuinkin seuraava

Alkupala: Tomaattia ja mozzarellaa valkosipuli & basilika-mausteöljyllä, kurkku-pekoni-rullia

Juomassa Freeway sitruunalimsaa ja mustikkamehutiivistettä

Pääruoka: Pekoniin käärittyjä valkosipulikanoja kermaisella peruna- & bataattipedillä

Jälkiruoka: Marianne-mandariinirahkaa

Kirintää, osa 3/3: Kaikkea kivaa

Pommeja, niitä ihania rentouttavia tuoksujysäyksiä joiden jäljiltä jää kintutkin kivan pehmeiksi! Kylpypommit eivät ole mitään hirmuisen "uutta", mutta edellisen kerran kun kotosalla näitä tein niin jaon massan kahteen ennen maustamista ja kokeilin puolikkaaseen määrään kardemummaa ja mandariinia. Nyt sitten jouluksi tein samalla yhdistelmällä paljon lisääkin, mutta hieman myös tavallisia piparminttu-rosmariineja. Koe-erä kardemummalla ei edes päässyt kavereille testaukseen saakka (toinen Lidl-kummilapsistani taisi saada jonkin verran). Joulupakettien mukana meni maailmalle suurin osa, hieman toki tarvitsi jättää omaankin käyttöö.. ;D

Tämä setti valmistui jo ajat sitten, mutta ei vaan päässyt kameran ääreen. JyJyyn tämäkin tuli tehtyä. Pääsinpäs käyttämään irtopäätänikin tätäkuvatessa, jes!

Sudenkorento. Se heijastaa, sen saa kiinni mihin tahansa jossa on jokin lenkki. Kuva ei ole järin nätti, mutta otin tämän alunperin näyttääkseni työkaverille kuinka käy kun laittaa vähän valoa. :) Näitä tulikin tehtailtua ripakopallinen ja työkaverit sai joulumuistamisena tänä vuonna tällaiset!

Nämä pienet hymynaamaiset lähtivät työkaverin pojille joululahjaksi - tosin viimeaikaisten tapahtumien vuoksi päättely ja ompelu venähti hivenen. Kyseessä ovat siis lapaset, lankana seiskaveikkaa. Malli on sovellettu ja sävelletty kuvien pohjalta, mutta aika samasta muotistahan nuo liki kaikki on. :)